Legislator Case Law & Legislation
DE FR IT EN
Analyze in Legislator
Pohjois-Karjalan LO 13.1.1995 49 AI generated

Administrative court reduces building value by 20% for heritage protection restrictions under Finnish tax law.

Case Number Pohjois-Karjalan LO 13.1.1995 49
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Legislator summary

AI generated

The administrative court allowed the reduction of a building's replacement value by 20% for tax purposes due to heritage protection restrictions. The bank argued that the building's use as a shop and restaurant was significantly limited by the preservation rules issued by the regional government. The court agreed that these restrictions constituted a value-reducing factor under the Income and Wealth Tax Act, distinguishing the building's value from the land's value.

Legislator headnote

AI generated

Tulo- ja varallisuusveroL 131 § 2 momentti; Suojelun aiheuttamat käyttörajoitukset voivat alentaa rakennuksen jälleenhankinta-arvoa verotuksessa, jos ne estävät tavanomaista hyötyä tuottavaa käyttöä.

Keywords

AI generated
heritage protection restrictions income and wealth tax building replacement value administrative court decision tax assessment reduction

Cited Legislation

AI generated
Tulo- ja varallisuusveroL 131 § 2 momentti
KiinteistöveroL 15 §
Tulo- ja varallisuusveroL 122 §
Tulo- ja varallisuusveroL 129-132 §
AI generated
kho-other_2016_2552
Supreme Administrative Court dismisses appeal against interim demolition ban on heritage building without inspection. Court finds existing documents sufficient for decision. Appeal fails due to lack of new evidence.
admin_1992_uusimaa-county__1004
Administrative court allowed use of student and driver housing for meetings as not deviating from permitted purpose.
kho-other_2025_2403
Supreme Administrative Court dismisses appeal permission request regarding building heritage protection decision.
kho-other_2021_5
Supreme Administrative Court dismissed appeal, ruling LED billboard on parkland violates traffic safety and suitability requirements.
admin_2003_turku__201
Administrative court dismissed company's claim for compensation as building protection was primarily for public interest.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Pankki oli ostanut 2.1.1985 kaupungin keskustassa rakennuskaavan

ALK II-korttelissa sijaitsevan kiinteistön 4.250.000

markan hinnalla. Kiinteistöllä sijaitsee vuonna 1949 rakennettu,

1.825 neliömetrin suuruinen liikerakennusfunktionalismia

edustava 3-kerroksinen rakennus laajennusosineen.

Tontin pinta-ala on 5.720 neliömetriä. Saatuaan tiedon rakennusta

koskevasta purkuilmoituksesta lääninhallitus määräsi

rakennuksen laajennusosaa lukuunottamatta toimenpidekieltoon

ja sittemmin 22.10.1990 rakennussuojelulain 3 §:n 2 momentin

nojalla suojeltavaksi seuraavin suojelumääräyksin:

1. Rakennuksen ulkoasu on säilytettävä alkuperäistä vastaavana.

2. Korjausten yhteydessä on pyrittävä alkuperäisen huonejaon

säilyttämiseen tai palauttamiseen.

3. Ulkoasua ja sisustusta koskevien muutossuunnitelmien tulee

olla museoviraston hyväksymät.

4. Rakennusta voidaan käyttää liiketarkoituksiin tai asuntoina

ottaen huomioon sen kulttuurihistoriallinen luonne.

5. Rakennusta tulee hoitaa sen kulttuurihistoriallisen arvon

edellyttämällä tavalla.

Rakennussuojelulain 6 §:n 3 momentin nojalla lääninhallitus

määräsi, että museovirasto voi antaa tarkempia määräyksiä

suojelumääräysten soveltamisesta sekä myöntää suojelumääräyksistä

vähäisiä poikkeuksia.

Valtioneuvosto vahvisti lääninhallituksen suojelupäätöksen

15.10.1992.

Rakennuksen suojeltu osa oli ollut vuoden 1990 loppuun saakka

vuokrattuna osuuskaupan käyttöön myymälätiloina. Tämän jälkeen

se oli ollut tyhjänä vuoden 1994 alkuun saakka, josta

alkaen se on ollut vuokrattuna osuuskaupalle ravintolakäyttöön.

Vuodelta 1992 toimitetussa verotuksessa rakennuksen jälleenhankinta-arvoksi

oli vahvistettu 3.903.225 markkaa ja verotusarvoksi

vuotuisten ikäalennusten tekemisen jälkeen

780.645 markkaa. Tontin verotusarvoksi oli vahvistettu

418.950 markkaa.

Ottaen huomioon rakennukselle annetut suojelumääräykset, rakennuskaavamääräykset

sekä rakennuspaikan koon ja rakennuksen

sijainnin rakennuspaikalla, lääninoikeus katsoi rakennuksen

käyttömahdollisuuden rajoittuneen tavalla, joka oli puheena

olevassa tapauksessa otettava tulo- ja varallisuusverolain

131 §:n 2 momentissa tarkoitettuna rakennuksen arvoa alentavana

tekijänä huomioon rakennuksen jälleenhankinta-arvoa

määrättäessä. Lääninoikeus katsoi, että rakennuksen verotusarvon

perusteena olevan rakennuksen jälleenhankinta-arvon

määrittämisessä käytettäviä arvoja oli tällä perusteella

alennettava 20 prosentilla. Sen sijaan lääninoikeus katsoi,

että maapohjan verotusarvoa, ottaen huomioon muun muassa tontin

koon ja sen tonttitehokkuusluvun 0,50, ei ollut syytä

suojelusta johtuvan rakennusrajoituksen johdosta alentaa.

Verovuosi 1993. Äänestys 2-1. Vähemmistöön jäänyt katsoi

rakennuksen osalta, että suojelumääräykset eivät estä rakennuksen

tavanomaista tai kohtuullista hyötyä tuottavaa käyttöä.

Ne kylläkin jossain määrin rajoittavat kiinteistön käyttöä.

Kun kuitenkin otetaan huomioon rakennuspaikan koko ja

rakennuksen sijainti rakennuspaikalla sekä rakennuksen käyttö

liiketoiminnassa, vähemmistöön jäänyt katsoi, että rakennuksen

suojelu ei aiheuta kiinteistölle sellaisia käyttörajoituksia

tai alenna sen taloudellista arvoa siten, että suojelumääräyksen

vuoksi rakennuksen käypä arvo alittaisi sille

varallisuusverotuksessa vahvistetun arvon.

KiinteistöveroL 15 §

Tulo- ja varallisuusveroL (29.12.1988/1240) 122 § ja

129-132 §

Valtionvarainministeriön päätös rakennusten jälleenhankintaarvon perusteista (16.12.1992/1327)

Verohallituksen päätös niistä perusteista, joiden mukaan muun

kiinteistön kuin maatilan maapohjan verotusarvo lasketaan

vuodelta 1992 toimitettavassa verotuksessa (30.11.1992/1301)

Viherkenttä: Uusi kiinteistövero (1992) s. 112-113