Legislator Case Law & Legislation
Pohjois-Karjalan LO 11.1.1995 30 AI generated

Administrative court classifies a sauna building used for leisure as a residential structure for tax purposes despite its small size.

Case Number Pohjois-Karjalan LO 11.1.1995 30
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The administrative court partially allowed the taxpayer's request to reclassify a small sauna building from a commercial structure to a residential one for property tax purposes. Although the building was too small for typical leisure living, the court ruled that its actual use for vacation purposes mandated the residential tax rate under the Property Tax Act. The dissenting judge argued for a lower valuation base due to the building's construction standards differing from average vacation homes.

Legislator headnote

AI generated

Kiinteistöverolain 13 §; Valtiovarainministeriön päätös 1327/92: A small building used for leisure purposes shall be classified as a residential structure for property tax calculation, though its valuation base may be reduced if construction standards significantly deviate from the average.

Keywords

AI generated
property tax classification residential structure definition leisure building usage valuation base reduction administrative court ruling

Cited Legislation

AI generated
Property Tax Act section 13
Ministry of Finance Decision 1327/92 sections 1, 9, 10, and 13
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Rantaan rajoittuneella kiinteistöllä, jonka kokonaispinta-ala

oli 6,8 hehtaaria, oli 10 neliömetrin suuruinen, vuonna 1991

rakennettu saunarakennus, joka käsitti samansuuruisen löyly- ja

pukuhuoneen sekä lisäksi avokuistin. Kiinteistöllä ei ollut

muita rakennuksia.

Kiinteistöverotuksessa rakennusta oli käsitelty valtiovarainministeriön

rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista antamassa

päätöksessä tarkoitettuna vapaa-ajan asuntona ja

kiinteistövero siitä määrätty kiinteistöverolain 13 §:ssä

tarkoitettujen muiden asuinrakennusten veroprosentin mukaan.

Verovelvollinen vaati lääninoikeudessa, että rakennusta oli

käsiteltävä talousrakennuksena ja kiinteistöveroprosenttia

muutettava.

Lääninoikeus katsoi, ottaen huomioon rakennuksen koon, käyttötarkoituksen

ja sen soveltumattomuuden tavanomaiseen vapaa-ajan

asumiseen, että rakennusta oli pidettävä mainitun valtiovarainministeriön

päätöksen 13 §:ssä tarkoitettuna talousrakennuksena.

Kun saunarakennusta oli kuitenkin käytetty vapaa-ajan

viettoon, sitä oli kiinteistöveroprosenttia määrättäessä

ainoanakin kiinteistöllä olevana rakennuksena pidettävä

kiinteistöverolain 13 §:n 3 momentissa tarkoitettuna talousrakennuksena,

josta kiinteistövero oli ollut määrättävä

kiinteistöverolain 13 §:ssä tarkoitettujen muiden asuinrakennusten

veroprosentin mukaan. Verovuosi 1993

Ääänestys 2-1

Eri mieltä ollut jäsen valituksen enemmälti hyläten katsoi,

että näissä oloissa rakennusta, kun se on tosiasiallisesti

ollut käytettävissä vapaa-ajanviettoon, oli pidettävä valtionvarainministeriön

päätöksen (1327/92) 9 §:ssä tarkoitettuna

vapaa-ajan asuntona. Kun rakennuksen rakennustaso poikkesi

kuitenkin mainitun päätöksen 1 §:ssä tarkoitetulla

tavalla olennaisesti keskimääräisestä vapaa-ajan asuntojen

rakennustasosta, jälleenhankinta-arvon määräämisessä käytettävää

perusarvoa neliömetriä kohti tuli alentaa 20 prosentil-

la.

KiinteistöveroL 13 §

VvMP rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista

(16.12.1992/1327) 1, 9, 10 ja 13 §