Administrative court dismissed appeal; permanent dam without sluices does not constitute continuous water regulation under Water Act Chapter 8.
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court of Finland dismissed the applicant's appeal regarding a permanent dam intended to raise lake water levels. The court found that without movable sluices or control gates, the structure could not continuously regulate water levels or manage flow as required by Chapter 8 of the Water Act. Consequently, the matter was determined to be a construction case under Chapter 2 rather than a water regulation case.
Legislator headnote
AI generatedVesiL 2 luku 1 §; VesiL 8 luku 1 §: A permanent dam lacking movable sluices or control gates does not constitute continuous water regulation under Chapter 8 of the Water Act.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Asiassa oli kysymys siitä, säännelläänkö kiinteällä padolla
jatkuvasti vesistön veden korkeutta niin, että patoon olisi
sovellettava vesilain 8 luvun säännöksiä.
VEO oli katsonut, että järven laskuojaan rakennettavalla uudella
padolla ei ollut tarkoitus jatkuvasti säännellä veden
korkeutta ennalta laaditun juoksutusohjeen mukaan eikä padon
rakentamista ja järven veden korkeuden nostamista koskeneeseen
hankkeeseen siten ollut sovellettava vesilain 8 luvun säännöksiä.
Kun hakemussuunnitelma oli laadittu mainittujen säännösten
pohjalta ja hakemuksessa oli edellytetty muidenkin hyödynsaajien
kuin hakijoiden velvoittamista osallistumaan hankkeen
kustannuksiin, VEO oli hylännyt hakemuksen lakiin perustumattomana
jatkamatta sen käsittelyä vesilain 2 luvun mukaisena
hakemusasiana.
VYO ei muuttanut VEO:n päätöksen lopputulosta täydentäen perusteluja
seuraavasti: Uudella padolla nostettaisiin järven
keskivedenkorkeutta 13 cm. Suunnitelmassa kuvatussa padossa ei
olisi mitään avattavia tai suljettavia luukkuja tai muitakaan
järven menovirtaaman säätölaitteita, vaan pato olisi kiinteä.
Padon avulla ei näin ollen voitaisi jatkuvasti säännellä veden
korkeutta tai muutoin säännöstellä vesistöä eikä päätöksessä
voitaisi määrätä sitä korkeutta, mihin vesi eri aikoina enintään
saataisiin nostaa ja laskea sekä millä tavalla veden
juoksutus olisi järjestettävä. Kysymys ei siten ollut vesistön
säännöstelystä.
Äänestys 2-1. Vähemmistö katsoi, että myös kiinteä pato sääntelee
jatkuvasti vedenkorkeutta luonnontilasta poikkeavalla
tavalla. Vähemmistö olisi palauttanut asian VEO:lle käsiteltäväksi
vesilain 8 luvun mukaisena säännöstelyasiana.
VesiL 2 luku 1 §
VesiL 8 luku 1 §
VesiL 8 luku 9 §
Samoin VYO:n päätös T:60/1995, A:5.4.1995 (ei äänestystä),
jossa asia kuitenkin palautettiin VEO:lle käsiteltäväksi vesilain
2 luvussa tarkoitettuna rakentamisasiana.
Vihervuori: Vesistön järjestelyn ja ojituksen oikeuskysymykset
(1987) s. 364-365
KHO:n päätös T:1383, A:4.4.1995
VYO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu mm. perusteluin, että
vesistön vedenpinnan nosto, johon ei liity vedenkorkeuden jollakin
aikavälillä toistuvasti tapahtuvaa säännöstelyä, ei yksin
ole vesilain 8 luvussa tarkoitettua vesistön säännöstelyä.
Hakemuksen mukaan tarkoitus on rakentaa kiinteä pohjapato ilman
luukkuja tai muita juoksutuslaitteita vedenpinnan nostamiseksi
kertakaikkisella toimenpiteellä. Kysymystä luvan myöntämisestä
ei siten ole ratkaistava vesilain 8 luvun säännösten
mukaan. Äänestys 5-2.