Administrative court dismissed permit based on insufficient historical burden rights and unclear land registry records.
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court of Finland revoked the Water Authority's permit to build a boat landing because the applicant lacked valid historical burden rights. The court found that land registry documents were insufficient to prove rights for nine mother plots and that the original 1921 burden did not extend to the increased number of plots. Consequently, the court ordered the case to be re-examined with a warning that the application would be rejected if rights could not be reliably established.
Legislator headnote
AI generatedVesiL 2 luku 7 §; HVaL 3 § 1 mom: A permit based on historical burden rights is invalid if the underlying rights are not supported by reliable land registry records or if the burden's scope has not been legally expanded.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
VEO:n 51:n tilan omistajalle myöntämä lupa 18 paikkaisen venelaiturin
pysyttämiseen perustui 18:lle emätilalle vuonna 1921
perustettuun rasitteeseen, jonka mukaan kullakin tilalla oli
rasitetun tilan vesialueella oikeus "soutuvene- ja moottorivenepaikkaan".
Laituri oli rakennettu nykyiseen muotoonsa vesilain
voimassaoloaikana.
VYO katsoi, että rasite ei ollut yhteinen eikä oikeuttanut
tilan omistajaa käyttämään toisen tilan rasiteoikeutta. Lupaan
tarvittavaa käyttöoikeutta ei voitu perustaa sellaiseen rasitteeseen,
johon hakijoilla ei ollut oikeutta. VYO katsoi myös,
kuten vesioikeuskin, että alkuperäisen rasitteen sisältö ei
ollut laajentunut, vaikka rasitteeseen oikeutettujen tilojen
lukumäärä olikin jakotoimitusten johdosta lisääntynyt. VYO:n
maanmittaustoimistosta hankkimien asiakirjojen perustella hakijoilla
ei ollut oikeutta 9:n emätilan rasitteeseen. Lisäksi
kaikkiaan 35 hakijan tilan osalta maarekisteri ja lohkomispöytäkirja
viittasivat siihen, että niillä ei ollut lainkaan
oikeutta rasitteeseen tai mainitut asiakirjat olivat niin
puutteelliset, epäselvät ja ristiriitaiset, ettei luotetttavaa
johtopäätöstä kunkin tilan oikeudesta rasitteeseen voinut tehdä.
VYO kumosi VEO:n päätöksen ja palautti asian VEO:lle uudelleen
käsiteltäväksi. VEO:n tuli varata hakijoille tilaisuus täydentää
hakemustaan joko rasitetoimituksen lainvoimaisella päätöksellä
tai muulla asianomaisen viranomaisen antamalla yksiselitteisellä
selvityksellä uhalla, että hakemus voidaan hylätä
niiden tilojen osalta, joiden oikeutta rasitteeseen ei pidetä
luotettavasti selvitettynä. (Rasitteiden lakkauttamista koskevan
vaatimuksen hylkäämispäätöksessä maaoikeus ei ollut katsonut
voivansa ottaa kantaa rasitteeseen oikeutetuista tiloista.)
Koska lupa-asiaa ei tällä päätöksellä miltään osin ratkaistu,
VYO rasitteen tulkintaa koskevista lausumista huolimatta piti
palautuspäätöstä prosessuaalisena eikä antanut siihen valitusosoitusta.
VesiL 2 luku 7 §
HVaL 3 § 1 mom
Ks. VesiL 12 luku 7 § 2 mom
VesiL 14 luku 1 § 3 mom
Lainvoimainen