Administrative court dismissed hockey club's appeal, ruling car benefits for players constituted employer-provided perks requiring advance tax withholding.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court dismissed the hockey club's appeal regarding tax benefits provided to foreign players. The club argued that car leases were private contracts between the players and a local dealership, with the club merely signing documents for illiterate players. The court determined that because the players were employees receiving a monthly allowance below the statutory benefit threshold, the arrangement constituted an employer-provided benefit. Consequently, the club was legally obligated to withhold advance tax and pay social security contributions based on the difference between the list price and the actual payment.
Legislator headnote
AI generatedEnnakkoperintäL 4 §; EnnakkoperintäL 24 §; EnnakkoperintäL 25 §; EnnakkoperintäL 25 b §; L työnantajan sosiaaliturvamaksusta 1 §; L työnantajan sosiaaliturvamaksusta 10 §: An employer providing vehicles to employees at a rate below the statutory benefit threshold is deemed to have granted a benefit, triggering advance tax withholding and social security obligations regardless of the vehicle owner's contractual status.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Oikeuskysymyksenä oli, onko jääkiekkoseuran katsottava antaneen eräille pelaajilleen autoedun vai onko kysymys autoliikkeen ja pelaajien välisistä autojen vuokrasopimuksista.
Jääkiekon liigaseura oli järjestänyt kolmelle ulkomaalaiselle pelaajalleen paikallisesta autoliikkeestä kullekin henkilöauton käyttöön huoltoleasingsopimuksella. Auton vuokra oli 1 000 mk/kk, jonka seura työnantajana oli perinyt kunkin pelaajan nettopalkasta kuukausittain. Kirjanpidon mukaan seura oli maksanut autojen liikennevakuutusmaksut, mutta ei polttoainemenoja. Verotarkastuksessa oli käynyt ilmi, että huoltoleasingsopimusten niin sanottu listahinta oli ollut vuonna 1991 noin 2 200 - 2 500 markkaa ja vuonna 1992 noin 2 500 - 2 800 markkaa kuukaudessa riippuen vuosittain ajetusta kilometrimäärästä. Verotarkastuksen perusteella toimitetussa maksuunpanossa katsottiin, että pelaajilla oli ollut auton käyttöetu. Seuran olisi tullut toimittaa ennakonpidätys ja suorittaa työnantajan sosiaaliturvamaksu verohallituksen luontoisetupäätöksen ja perityn korvauksen erotuksesta.
Valituksessaan lääninoikeudelle seura kiisti autoedun ja väitti, että kyse oli kunkin pelaajan ja autoliikkeen välisestä sopimuksesta, jonka seuran toimitusjohtaja oli vain allekirjoittanut suomenkieltä taitamattomien ulkomaalaispelaajien edustajana. Edun antaja ei ollut seura vaan autoliike.
Lääninoikeus hylkäsi valituksen. Kyseessä olevat pelaajat, jotka olivat työsuhteessa seuraan, olivat saaneet käyttöönsä auton 1 000 markan kuukausikorvausta vastaan, mikä alitti verohallituksen luontoisetupäätöksen mukaisen edun arvon. Etu oli katsottava saadun työnantajaseuralta eikä autoliikkeeltä siitäkin huolimatta, että seuralle ei järjestelystä ollut aiheutunut muita kustannuksia kuin autojen vakuutusmaksut ja että listahinnan ja sopimuksen mukaisen korvauksen erotus jäi autoliikkeen "tappioksi".
EnnakkoperintäL 4 §
EnnakkoperintäL 24 §
EnnakkoperintäL 25 §
EnnakkoperintäL 25 b §
L työnantajan sosiaaliturvamaksusta 1 §
L työnantajan sosiaaliturvamaksusta 10 §
KHO:n päätös 11.8.1995 taltionumero 3013. Hakemus hylätty.