Legislator Case Law & Legislation
DE FR IT EN
Analyze in Legislator
Vesiylioikeus 18.5.1993 89/1993 AI generated

Administrative court dismissed liability claims against a sawmill for groundwater contamination due to lack of negligence.

Case Number Vesiylioikeus 18.5.1993 89/1993
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court dismissed both criminal charges and civil compensation claims against a sawmill owner regarding groundwater contamination caused by the insecticide KY-5. The court found that while chlorophenols entered the groundwater, the sawmill had acted with the due care expected under the circumstances given the limited scientific knowledge of the time. Consequently, the court ruled that no negligence existed because the contamination was not foreseeable and the treatment methods were appropriate for the available information.

Legislator headnote

AI generated

VahingonkorvausL 2 luku 1 § 1 mom; VesiL 13 luku 1 § 1 mom: Liability for environmental damage requires proof of negligence; where the risk of groundwater contamination from a specific chemical was not foreseeable at the time of use despite reasonable care, no liability arises.

Keywords

AI generated
groundwater contamination negligence standard foreseeability of risk environmental liability scientific knowledge limitation due care obligation KY-5 insecticide

Cited Legislation

AI generated
VesiL 13 luku 1 § 1 mom
VahingonkorvausL 2 luku 1 § 1 mom
VahingonkorvausL 2 luku 1 § 1 mom

Cited Case Law

AI generated
KHO:n päätös T:1925, A:22.5.1992
VYO:n päätös T:85/1990, A:5.6.1990
A:22.5.1992 ja VYO:n päätös T:85/1990, A:5.6.1990
KKO:n päätös T:601, A:15.2.1994
KKO:n päätös T:601, A:15.2.1994: Ei valituslupaa VYH:lle
AI generated
kko-precedent_1989_135
Water company's relocation costs dismissed; pollution cleanup ordered under Water Act Section 22.
ECLI:FI:KHO:2021:132
Supreme Administrative Court dismisses management coercion claim against drainage water diversion based on established long-standing practice.
admin_1994_water-superior__132
Administrative court quashes decision due to procedural delay and remands for fresh examination of water damage claims.
admin_1991_water-superior__249
Finnish administrative court dismissed compensation claims where water level changes did not cause damage to landowners.
kho-precedent_2014_74
City liable for arsenic groundwater contamination under old water law despite new environmental law transition rules.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kunnan pohjavedenottamon veden oli vuonna 1987 todettu pilaantuneen

suurten kloorifenolipitoisuuksien vuoksi ja veden ottaminen

oli sen vuoksi jouduttu keskeyttämään toistaiseksi. Tutkimuksissa

aineen oli todettu joutuneen pohjaveteen noin 800

metrin päässä sijainneen sahan alueelta. Sahalla oli vuosikymmeniä

käytetty myrkyllistä KY-5 suojausainetta puutavaran sinistymisen

estoon. Aineen käyttö oli lopetettu syksyllä 1984.

Sahalla oli ollut vuonna 1976 tulipalo, jonka yhteydessä maahan

ja pohjaveteen päässeen kloorifenolin määrästä oli asiassa

epäselvyyttä puutavaran suojauskäsittelyn yhteydessä maahan

päässeen aineen määrän ohella.

VEO oli hylännyt sahan omistavan yhtiön toimitusjohtajaa vastaan

ajetun syytteen sekä kunnan ja vesi- ja ympäristöhallituksen

häneen ja yhtiöön kohdistaman korvausvaatimuksen sillä

perusteella, ettei syy-yhteyttä pohjavedenottamon veden pilaantumisen

ja sahalla käytettyjen työmenetelmien välillä ollut

näytetty.

VYO katsoi muun ohella sille lähetetyn uuden tutkimusraportin

perusteella selvitetyksi, että kloorifenoleja oli päässyt pohjaveteen

myös ennen tulipaloa ja että pohjaveden saastuttaneet

kloorifenolit olivat peräisin, paitsi palon sammutusvesien yhteydessä,

myös pääasiallisesti sahaustoiminnan yhteydessä toukokuun

alun 1962 ja syksyn 1984 välisenä aikana maaperään

päässeestä puutavaran suojausaineesta. Pinta- ja pohjavesivirtausten

alapuolisen järven pohjasedimenttitutkimuksessa oli

havaittu huomattavia sahan paloa edeltävälle ajalle ajoitettuja

kloorifenolipitoisuuksia. Sahalla tapahtuneen puutavaran

suojauskäsittelyn ja lautatarhalle kuljetuksen yhteydessä todettiin

suojausainetta päässeen maahan erityisesti ennen paloa,

mutta myös sen jälkeen uuden sahan aikana. Muita todennäköisiä

päästölähteitä ei ollut ilmennyt kuin saha.

Vastaajilla oli ollut velvollisuus huolehtia, ettei suojausaineen

käsittelystä aiheudu pohjaveden pilaantumista. Vastuuta

harkittaessa oli kuitenkin otettava huomioon se tieto, mikä

aineen ominaisuuksista ja vaaran välttämiseksi tarvittavista

suojatoimista oli ollut saatavissa aineen käyttöaikana. Aineen

käyttöaikana ei ollut olemassa sellaista tietoa, jonka perusteella

olisi voitu olettaa, että aine maaperään joutuessaan

olisi vaaraksi pohjavesille. Saha-alueen maaperä oli vettä

läpäisemätöntä savea. Pintaveden virtaussuunta oli saastuneeseen

pohjavesialueeseen nähden poikittainen. Tähän nähden vastaajilla

ei ollut aineen käyttöaikana syytä epäillä erikseen

varottavaa pohjaveden pilaantumisvaaraa.

Syyte pohjaveden tahallisesta pilaantumisesta hylättiin, koska

asiassa ei ollut näytetty piittaamattomuutta suojausaineen

käsittelyssä olleesta vahingonvaarasta. Aineen käsittelymenetelmät

olivat olleet asianmukaisia ja aineen käsittelyssä

oli noudatettu sen vaarallisuudesta kulloinkin saatavissa ollut

tieto huomioon ottaen riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta.

(Tuottamuksellisesta teosta ei ollut vanhentumisen

vuoksi syytetty.)

Korvausvaatimukset hylättiin, koska vastaajat olivat toiminnassaan

noudattaneet sitä huolellisuutta, mitä heiltä kohtuudella

on voitu vaatia eikä kloorifenolien pääsyn maaperään

sahan alueelta siten ollut näytetty aiheutuneen vastaajien

tuottamuksesta. Sahalla oli jatkuvasti parannettu aineen käsittelymenetelmiä

ja pyritty estämään aineen pääsy maaperään

paremmin kuin Suomen sahoilla keskimäärin. Olosuhteet huomioon

ottaen ei ollut ollut arvattavissa, että suojausainetta voisi

työmenetelmien yhteydessä joutua pohjaveteen siinä määrin,

että seurauksena olisi noin 800 metrin etäisyydellä saha-alueelta

sijaitsevan pohjavedenottamon veden pilaantuminen.

Äänestys 3-3. Vähemmistö tuomitsi tuottamuksen perustella korvauksia.

VesiL 13 luku 1 § 1 mom

VahingonkorvausL 2 luku 1 § 1 mom

Ks. saman tapauksen virka-apua koskevat KHO:n päätös T:1925,

A:22.5.1992 ja VYO:n päätös T:85/1990, A:5.6.1990

KKO:n päätös T:601, A:15.2.1994: Ei valituslupaa VYH:lle