Legislator Case Law & Legislation
Vesiylioikeus 30.4.1993 79/1993 AI generated

Administrative court dismissed permit request for boat dock due to lack of property rights and disproportionate public harm.

Case Number Vesiylioikeus 30.4.1993 79/1993
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court dismissed the applicants' request to build a boat dock on their boat mooring rights, upholding the Water Rights Authority's refusal. Although the applicants held mooring and path rights, the court found they lacked the necessary property rights under the Water Act to construct the structure. The court determined the dock was excessively large, causing significant harm to neighboring properties and the environment that outweighed any benefit to the applicants.

Legislator headnote

AI generated

VesiL 2 luku 6 §; VesiL 2 luku 7 § 2 mom: A permit for a boat dock may be granted only if the applicant holds the requisite property rights and the construction does not cause disproportionate harm to others compared to the benefit to the applicant.

Keywords

AI generated
boat dock construction water rights property proportionality principle environmental harm administrative permit neighboring rights Water Act Finland

Cited Legislation

AI generated
VesiL 2 luku 6 §
VesiL 2 luku 7 § 2 mom

Cited Case Law

AI generated
KKO:1942-II-83
KKO:1942-II-83, KKO:1975-II-32, KHO:1971-A-II-93
KKO:1975-II-32
KKO:1942-II-83, KKO:1975-II-32, KHO:1971-A-II-93
KHO:1971-A-II-93
KKO:1942-II-83, KKO:1975-II-32, KHO:1971-A-II-93
KHO:1972-A-II-124
KHO:1972-A-II-124, KHO:n päätös T:130, A:12.1.1989
KHO:n päätös T:130
KHO:1972-A-II-124, KHO:n päätös T:130, A:12.1.1989
A:12.1.1989
KHO:1972-A-II-124, KHO:n päätös T:130, A:12.1.1989
KHO:n päätös T:2530
KHO:n päätös T:2530, A:5.6.1984, KHO:n päätös T:4090,
A:5.6.1984
KHO:n päätös T:2530, A:5.6.1984, KHO:n päätös T:4090,
KHO:n päätös T:4090
KHO:n päätös T:2530, A:5.6.1984, KHO:n päätös T:4090,
A:14.10.1988
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Hakijat olivat pyytäneet lupaa omistamiinsa tiloihin kuuluvan

venevalkaman kohdalle rantaan rakentamansa 2 x 14 m suuruisen

laiturin pysyttämiseen. Vesioikeus oli hylännyt hakemuksen,

koska hakijoilla ei ollut sellaista omistajan tai haltijan

oikeutta X:n tilaan tai määräalaan, jota luvan myöntäminen

edellyttää, vaikka hakijoilla oli venevalkama- ja polkurasite

X:n tilan alueella. Rasiteoikeus sisälsi 4 x 10 m:n suuruisen

venevalkaman ja sinne johtavan 1,8 m:n levyisen tien.

Hakijoiden vaadittua VYO:ssa luvan myöntämistä mm. vesialueen

osakkuuden ja rasiteoikeuden perusteella VYO totesi, että hakijoilla

ei ollut VL 1:28 nojalla oikeutta rakentaa venevalkaman

kohdalle rantaan laituria venevalkama- ja tieoikeuden perusteella

eikä VL 1:10 säännöksen ja laiturista X:n tilalle

aihutuvan häiriön huomioon ottaen heillä ollut sanottua oikeutta

myöskään vesialueen osakkaana. Näin ollen tarvittavaa

lupaakaan ei voitu perustaa mainittuihin säännöksiin.

Vesiylioikeus totesi myös, että hakijoilla ei venevalkamaan

rajoitetun rasiteoikeuden perusteella ollut sellaista pysyvää

käyttöoikeutta laituriin tarvittavaan maa-alueeseen kuin vesilain

2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetaan. Saman §:n 2 momentin

mukaan vesioikeus voi kuitenkin myöntää saman §:n 1

momentissa säädetyistä edellytyksistä riippumatta, mikäli 2

luvun 6 §:ssä mainitut rakentamisen edellytykset ovat olemassa,

oikeuden tehdä vesiuomaan toiselle kuuluvalle tai yhteiselle

alueelle uomaa huomattavasti muuttamatta laiturin.

Lupaedellytysten osalta VYO katsoi laiturin venevalkaman kokoon

nähden suureksi, kun asiakirjoista vielä ilmeni, että

laituri oli niin korkea, että matalan veden aikana siitä pääsy

esimerkiksi soutuveneeseen tai pienehköön moottoriveneeseen

tai veneestä pääsy laiturille oli huomattavan vaikeaa. Olosuhteet

venevalkamarannassa eivät olleet sellaiset, että rakennettu

laituri olisi venevalkamaoikeuden järkiperäistä hyväksikäyttöä

varten tarpeen. Laituri merkitsi rasitteen huomattavaa

laajentamista ja siitä aiheutuisi ainakin venevalkaman viereisille

virkityskäyttöön rakennetuille tiloille sellaista haittaa

ja häiriötä sekä ympäristön viihtyisyyden huononemista ja

kiinteistöjen arvon alenemista, ettei laiturista hakijoille

aiheutuvaa hyötyä voitu pitää siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan

ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattavana. Näillä

perusteilla vesilain 2 luvun 6 ):ssä säädetyt edellytykset

luvan myöntämiselle laiturin pysyttämiseen puuttuivat. VYO ei

muuttanut vesioikeuden päätöksen lopputulosta.

VesiL 2 luku 6 §

VesiL 2 luku 7 § 2 mom

KKO:1942-II-83, KKO:1975-II-32, KHO:1971-A-II-93

KHO:1972-A-II-124, KHO:n päätös T:130, A:12.1.1989

KHO:n päätös T:2530, A:5.6.1984, KHO:n päätös T:4090,

A:14.10.1988

Lainvoimainen