Legislator Case Law & Legislation
DE FR IT EN
Analyze in Legislator
Kuopion LO 11.2.1993 88/I AI generated

Administrative court dismisses case for lack of jurisdiction, ruling mental health law chapter 4 applies instead of chapter 17.

Case Number Kuopion LO 11.2.1993 88/I
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court dismissed the appeal because it lacked jurisdiction over the matter. The Social and Health Administration argued that the patient's treatment had been discontinued due to a missed six-month deadline under the Mental Health Act, while the patient remained on the run. The court determined that the patient falls under Chapter 4 of the Mental Health Act rather than Chapter 17, which governs the specific treatment duration in question. Consequently, the case was remitted to the chief physician for resolution under the correct legal framework.

Legislator headnote

AI generated

Mielenterveyslaki 4-luku; 22 § 1 mom: The court lacks jurisdiction to review the continuation of treatment under Chapter 17 if the patient is classified under Chapter 4 of the Mental Health Act, requiring remittal to the chief physician.

Keywords

AI generated
Mental Health Act Chapter 4 Administrative Jurisdiction Treatment Continuation Chief Physician Authority Mental Health Act Chapter 17

Cited Legislation

AI generated
Mielenterveyslaki 4-luku
Mielenterveyslaki 17 § 2 mom
Mielenterveyslaki 22 § 1 mom

Cited Case Law

AI generated
KHO:n päätös T:4462, A:11.11.1993
KHO:n päätös T:4462, A:11.11.1993: Ei muutosta.
AI generated
kho-precedent_2002_70
Supreme Administrative Court dismissed appeal against Mental Health Care Centre's decision to continue involuntary psychiatric hospitalization.
admin_1997_uusimaa-county__495
Administrative court dismisses psychiatric compulsory treatment extension due to statutory six-month validity limit.
admin_2001_helsinki__992
Administrative court rejected psychiatric hospitalization order because the care home lacked statutory psychiatric care unit status.
admin_2000_helsinki__4
Continuation of involuntary psychiatric treatment for a minor requires immediate administrative court approval.
admin_2013_helsinki__574
Administrative court upheld psychiatrist's decision to continue involuntary care despite external monitoring doctor's lack of access to patient records.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Hoidon jatkaminen. Mielenterveyslain 17 § 2 mom määrätty

määräaika ja sen merkitys.

A oli jätetty 3.12.1984 mielentilan vuoksi rangaistukseen

tuomitsematta ja lääkintöhallitus oli 19.12.1984 katsonut

hänen olevan mielisairaslain 36 § 2 mom nojalla mielisairaalahoidon

tarpeessa. Lääkintöhallituksen toimesta hänet

oli 29.12.1984 siirretty vankilasta Niuvanniemen sairaalaan

hoidettavaksi. Viimeksi 4.12.1991 antamallaan päätöksellä

sosiaali- ja terveyshallitus oli jatkanut A:n tahdosta

riippumatta hänen hoitoaan ja sittemmin 2.9.1992

jättänyt vahvistamatta ylilääkärin 17.6.1992 tekemän hoidon

jatkamista koskevan päätöksen, koska sitä ei oltu tehty

mielenterveyslain 17 §:n 2 momentissa säädetyssä 6 kuukauden

määräajassa. A oli ollut karkuteillä ajan 22.5. -

12.6.1992. Sosiaali- ja terveyshallitus oli päätöksessään

lisäksi lausunut: "Asiakirjat palautetaan Niuvanniemen

sairaalaan sen selvittämiseksi, onko A mahdollista ottaa

tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon

mielenterveyslain kaksi luvun nojalla."

Ylilääkäri oli tarkkailun jälkeen tehnyt ns. 3 kuukauden

päätöksen 17.9.1992 ja nyt lääninoikeuden ratkaistavaksi

alistetun päätöksen 30.12.1992.

Asiakirjoista kävi ilmi, että edellytykset A:n hoitoon

määräämiseen olivat edelleen olemassa. Sosiaali- ja

terveyshallitus ja terveydenhuollon oikeusturvakeskus,

jolle edellisen toimivalta ko. asioissa on siirtynyt,

eivät ole todenneet, ettei edellytyksiä tuomitsematta

jätetyn A:n hoitoon määräämiseen hänen tahdostaan riippumatta

enää ole.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on antanut lausunnon.

A on katsottava mielenterveyslain 4-luvussa tarkoitetuksi

potilaaksi. Asian ratkaiseminen ei kuulu lääninoikeuden

toimivaltaan. Asia palautetaan ylilääkärille.

Äänestys 2-1 (Asiantuntijajäsen: tutkin ja vahvistan.)

MielenterveysL 4-luku erityisesti sen 22 § 1 mom verrattuna

17 §

KHO:n päätös T:4462, A:11.11.1993: Ei muutosta.