Supreme Administrative Court dismissed county court ruling on inter-municipal child welfare cost reimbursement due to lack of proper aftercare.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Administrative Court (KHO) overturned the County Administrative Court's decision regarding the reimbursement of child welfare costs between municipalities. The County Court had initially held that the municipality arranging foster care was liable for costs but deferred the specific amount calculation. However, KHO found that because the children were released from custody in 1986, the receiving municipality did not provide the statutory aftercare required to trigger the reimbursement obligation. Consequently, the court ruled that no legal basis existed for the first municipality to claim costs from the second.
Legislator headnote
AI generatedLastensuojelulaki 34 §; Lastensuojelulaki 45 §: The obligation for a municipality to reimburse another municipality for child welfare costs arises only if the receiving municipality provided the specific aftercare defined in the Act; without such aftercare, reimbursement claims are invalid.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
KHO on kumonnut lääninoikeuden päätöksen. KHO:n päätöksen viitetiedot näkyvät ennakkotapauksen lopussa.
X:n sosiaalilautakunta otti sisarukset A:n ja B:n huostaansa 27.3.1984. Huostassapito lakkautettiin 10.6.1986. Huostassapidon lakkauttamisen aikaan ja sen jälkeen A ja B asuivat äitinsä kanssa Ruotsissa. Lokakuusta 1989 alkaen perhe asui Y:n kaupungissa Suomessa. Y:n sosiaalilautakunta myönsi sekä A:n ja B:n äidille että A:lle ja B:lle erikseen toimeentulotukea useita kertoja 31.10.1989 ja 6.5.1992 välisenä aikana.
Y:n sosiaalilautakunta vaati lääninoikeudessa, että X:n sosiaalilautakunta velvoitetaan korvaamaan Y:n sosiaalilautakunnalle sen toimeentulotukena myöntämät A:n ja B:n lastensuojelulain mukaisesta jälkihuollosta aiheutuneet kustannukset.
Lääninoikeus katsoi, että X:n sosiaalilautakunta on A:n ja B:n sijaishuollon järjestäneenä kuntana myös vastuussa heidän jälkihuollostaan aiheutuneista kustannuksista. Lääninoikeus ei ottanut ratkaistavakseen sitä markkamäärää, millä X:n sosiaalilautakunnan on Y:n sosiaalilautakunnalle korvattava A:n ja B:n jälkihuollosta aiheutuneet kustannukset. Elleivät X ja Y sovi korvattavien kustannusten määrästä, voidaan asia saattaa erikseen lääninoikeuden ratkaistavaksi.
Lastensuojelulaki 13 §
Lastensuojelulaki 34 §
Lastensuojelulaki 45 §
KHO:n päätös 12.1.1995 taltionumero 36. KHO poisti lääninoikeuden päätökseen lastensuojelulain 37 §:n 2 momentin nojalla liitetyn valitusosoituksen ja tutki asian lastensuojelulain 45 §:n 1 ja 4 momenttien nojalla kuntien välisenä jälkihuollon kustannusten korvaamista koskevana asiana. KHO kumosi lääninoikeuden päätöksen.
KHO:n päätöksen mukaan, kun otetaan huomioon se, että A:n ja B:n huostaanotto oli lopetettu jo vuonna 1986 ja muut asiassa ilmenneet seikat, ei Y:n sosiaalilautakunnan voitu katsoa antaneen A:lle ja B:lle sellaista lastensuojelulain 34 §:n tarkoittamaa jälkihuoltoa, jonka X:n kaupunki olisi velvollinen korvaamaan Y:n kaupungille.