Court allows mortgage interest on adjacent small unit as permanent residence interest when family needs it.
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court of Lapland upheld the tax authority's classification of mortgage interest on a small adjacent unit as permanent residence interest. The family argued their existing 69.5 square meter unit was too cramped for three members, while the tax authority claimed the family lived solely in that unit. The court determined that using both adjacent units together constituted permanent residence, thereby validating the interest deduction.
Legislator headnote
AI generatedAsuntolain 1994:11 1 luku 1 a luku 1; 1 luku 2 a luku 1: When a family requires additional space due to the inadequacy of their primary dwelling, acquiring a mortgage on an adjacent unit for permanent residence purposes qualifies the interest as permanent residence interest, even without a physical connection.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Voidaanko vakituiseen asuntoon kohdistuvan velan koroiksi hyväksyä
asuntona jo ennestään käytetyn osakehuoneiston vieressä
sijaitsevan pienemmän huoneiston hallintaan oikeuttavien
osakkeiden hankkimiseen liittyneen velan korot?
Verolautakunta oli verotusta toimittaessaan hyväksynyt edellä
mainitun velan korot asuntolainakoroiksi. Asiamies lausui
valituksessaan muun ohella, että koko perhe asui asunto-osakeyhtiö
X:n huoneistossa numero 23 ja että sanottu huoneisto
oli ollut riittävän tilava heidän asumiskäyttöönsä. Asiamies
lausui vielä, että perheellä voitiin yleensä katsoa olevan
vain yksi vakituinen asunto. Asiamies vaati lääninoikeudessa,
että huoneiston numero 22 hallintaan oikeuttavien osakkeiden
hankkimiseksi otetun velan korkoja ei ollut katsottava asuntolainakoroiksi
vaan ns. muun velan koroiksi.
Vastineessaan verovelvollinen ilmoitti, että osakkeet oli hankittu
huoneiston numero 22 käyttämiseksi perheen asumiskäytössä.
Huoneistoilla numerot 22 ja 23 oli yhteinen väliseinä eli
ne sijaitsivat rinnakkain. Väliseinään ei ollut puhkaistu kulkuaukkoa
lupaprosessin sekä rakenteiden muutoksista johtuvien
kustannusten vuoksi. Ennestään asumiskäytössä yksinään ollut
huoneisto numero 23 oli pinta-alaltaan vain 69,5 neliömetriä
ja siten ahdas kolmihenkiselle perheelle, jonka isä toimi varsinaisen
päätoimensa ohella useiden lehtien free lance-toimittajana
tehden kotitöitä myöhään iltaisin ja viikonloppuina,
äiti järjesti myyntitilaisuuksia kosmetiikka-alan kotimyyjänä
ja poika tarvitsi rauhallista tilaa opiskelunsa vuoksi. Hankitun
huoneiston 25 neliömetrin tilat ratkaisivat edellä mainitut
perheen asumiselleen asettamat vaatimukset.
Lääninoikeus katsoi, että vaikka huoneistoja ei ollutkaan yhdistetty
toisiinsa oviaukolla, vakituiseen asumiseen käyttäminen
näissä olosuhteissa käsitti molemmat huoneistot. Toimitettua
verotusta ei siten ollut syytä muuttaa.
Verovuosi 1990