Legislator Case Law & Legislation
Vesiylioikeus 14.5.1990 68/1990 AI generated

Administrative court dismissed appeal against water authority's order for company to create pollution removal plan.

Case Number Vesiylioikeus 14.5.1990 68/1990
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The administrative court dismissed the company's appeal against the water authority's order to submit a plan for removing wood waste from water areas. The authority argued that the waste, originating from 1949 operations, posed a sedimentation risk despite the passage of time. The court held that the successor company remained liable for the historical pollution and that the delay in remediation did not negate the violation.

Legislator headnote

AI generated

VesiL 1 luku 9 §; VesiL 21 luku 3 §; VesioikeusL 1 luku 24 §: The successor to a polluter remains liable for historical violations of water protection laws, and the passage of time or potential statute of limitations does not exempt the entity from the duty to remediate ongoing environmental risks.

Keywords

AI generated
water authority order pollution removal plan historical environmental liability successor company responsibility sedimentation risk water protection law administrative appeal dismissal

Cited Legislation

AI generated
VesiL 1 luku 9 §
VesiL 21 luku 3 §
VesioikeusL 1 luku 24 § (23.7.1902/31)
VesioikeusL 1 luku 24 § (23.7.1902/31)

Cited Case Law

AI generated
KHO:n päätös T:4680, A:8.11.1979
KHO:n päätös T:4680, A:8.11.1979
KHO:n päätös T:3898, A:12.11.1990
KHO:n päätös T:3898, A:12.11.1990: Ei valituslupaa
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

VEO oli virka-apuhakemuksen osaksi hyväksyen velvoittanut yhtiön

sakon uhalla laatimaan suunnitelman sahaustoiminnasta

peräisin olevien puujätteiden poistamiseksi vesialueelta ja

huuhtoutumisvaaran huomioon ottaen maa-alueelta sekä toimittamaan

suunnitelman VYO:n hyväksyttäväksi. Yhtiö valitti.

VYO: Puujätteitä oli aikanaan vesioikeuslain 1 luvun 24 §:n

vastaisesti sijoitettu jakokunnan vesialueelle ja maa-alueelle

niin lähelle rantaa, että ne olivat huuhtoutuneet mereen. Toimenpiteistä

oli aiheutunut vesistön mataloitumista. Vesioikeudellista

lupaa toimenpiteisiin ei ollut. Vaikka sahaustoiminta

oli päättynyt jo v. 1949, olivat toiminnasta peräisin olevat

rimat edelleen alueella siten, että ne olivat vaarassa huuhtoutua

vesistöön. Yhtiön, joka oli sahaustoiminnan aloittaneen

yhtiön seuraaja eräiden kauppojen ja fuusioiden jälkeen ja

joka oli hallinnut alueita jakokunnan kanssa tehtyjen vuokrasopimusten

perusteella, katsottiin olevan vastuussa alueella

säilytettävien rimojen varastoinnista seurauksineen. Asiassa

ei voitu antaa merkitystä sille, että oli kulunut pitkä aika

ennen kuin viranomaiset olivat ryhtyneet toimenpiteisiin tilanteen

korjaamiseksi eikä myöskään sille, että syyteoikeus

mahdollisesti oli vanhentunut. VEO:n päätöksen lopputulosta ei

muutettu.

VesiL 1 luku 9 §

VesiL 21 luku 3 §

VesioikeusL 1 luku 24 § (23.7.1902/31)

KHO:n päätös T:4680, A:8.11.1979

Mikko Liivala: Vesioikeus virka-avun antajana vesilain mukaan,

Vesitalous 3/1970

KHO:n päätös T:3898, A:12.11.1990: Ei valituslupaa