Administrative court dismissed Environment Ministry's appeal as it lacked standing to challenge building permits on protected areas.
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court dismissed the Environment Ministry's appeal against building permits granted for a holiday home and sauna on a protected area. The Ministry argued it lacked the authority to object because the state had not yet decided whether to expropriate the land or provide compensation. The court ruled that the Ministry did not have the right to appeal under the Building Act, noting that the Ministry had already been heard before the permit decision was made.
Legislator headnote
AI generatedRakL 138 §; RakL 27 §: The Environment Ministry lacks standing to appeal building permit decisions under the Building Act when the state has not yet determined whether to expropriate the land or provide compensation, as the Ministry is not considered the direct implementer of the plan in this context.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Oliko ympäristöministeriöllä oikeus valittaa rakennuslupapäätöksistä,
joilla oli myönnetty luvat loma-asunnon ja
saunarakennuksen rakentamiseen seutukaavassa suojelualueeksi
merkitylle alueelle, joka oli varattu luonnonsuojelulain
perusteella rauhoitettavaksi alueeksi.
Rakennuslupia oli haettu mainitulle alueelle (SU 1).
Ennen lupahakemusten ratkaisemista oli ympäristöministeriölle
varattu tilaisuus ilmoittaa, aikooko ministeriö
lunastaa alueen tai suorittaa haitasta korvausta, mikäli
rakennusluvat evätään. Lupia oli haettu alueelle, joka
vahvistetussa seutukaavassa oli varattu luonnonsuojelulain
perusteella rauhoitettavaksi alueeksi. Ministeriö ilmoitti,
että sen käsityksen mukaan lupien epäämisestä ei aiheutuisi
hakijalle huomattavaa haittaa.
Lautakunta katsoi haittaa syntyvän ja myönsi haetut luvat.
Ministeriö valitti lääninoikeuteen ja vaati lupia kumottavaksi
ja asiaa palautettavaksi lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi
sillä perusteella, ettei ministeriö ollut saanut
lainkaan vastata siihen, tuleeko valtio lunastamaan
alueen tai suorittamaan haitasta korvausta. Asiassa oli
siten sattunut menettelyvirhe.
Lääninoikeus katsoi, ettei ympäristöministeriöllä ollut
RakL 138 §:n nojalla puhevaltaa asiassa ja jätti valituksen
tutkimatta. Äänestys 2-1.
Eri mieltä olleen jäsenen äänestyslausunto: Valtio oli
katsottu kaavan toteuttajaksi kysymyksessä olevan suojelualueen
osalta. Kun otan huomioon RakL 27 §:n tarkoituksen
ja kun ei ole osoitettu muuta viranomaista tai asianosaista,
joka huolehtisi kaavan toteuttamisesta ja valtion puhevallan
valvomisesta po. tapauksessa, katson rakennuslautakunnan
päätöksen tällaisessa rakennuslupa-asiassa koskevan
ympäristöministeriön oikeutta siten kuin RakL 138 §:n
2 mom. tarkoitetaan. Tutkin valituksen ja hylkään sen, koska
ministeriötä oli asian mukaisesti kuultu ennen lupapäätöstä.
RakL 138 §
KHO:n päätös T:1598, A:5.5.1992: KHO katsoi, että po. päätökset
koskivat siten välittömästi valtion oikeutta, että
ympäristöministeriöllä oli rakennuslain 138 §:n 2 momentin
nojalla oikeus valtion puhevallan käyttäjänä valittaa lautakunnan
päätöksestä.(Äänestys 5-3). KHO tutki ministeriön
valituksen välittömästi. Lautakunnan olisi tullut ennen lupahakemuksen
ratkaisemista vielä erikseen selvittää lunastiko
valtio alueen tai suorittiko valtio haitasta kohtuullisen
korvauksen. Kun luvat oli myönnetty ilman sanottua selvitystä,
oli asiassa menetelty virheellisesti. Päätös kumottiin
ja asia palautettiin lautakunnalle uudelleen käsi-
teltäväksi.