Legislator Case Law & Legislation
DE FR IT EN
Analyze in Legislator
Vesiylioikeus 7.7.1989 127/1989 AI generated

Administrative court dismissed public authority's claim for official assistance against private beach construction rights.

Case Number Vesiylioikeus 7.7.1989 127/1989
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court dismissed the water district's request for official assistance regarding private beach construction and dredging activities. The court found that the parties had statutory rights under the Water Act to perform these actions without causing harm or significant changes to the water body. Consequently, the legal prerequisites for granting official assistance were not met.

Legislator headnote

AI generated

VesiL 1 luku 28 §; VesiL 1 luku 30 § 2 mom; VesiL 4 luku 6 §: The owner of a shore has the right to construct a pier or equivalent structures extending onto another water area provided no harm or significant change to the water body occurs, rendering official assistance inactionable when statutory rights are established.

Keywords

AI generated
Water Act shore rights private pier construction official assistance prerequisites dredging mass disposal water body protection

Cited Legislation

AI generated
VesiL 1 luku 28 §
VesiL 1 luku 30 § 2 mom
VesiL 1 luku 30 § 2 mom (19.5.1961/264)
VesiL 4 luku 6 §
VesiL 4 luku 6 § (19.5.1961/264)
VesiL 21 luku 3 §

Cited Case Law

AI generated
KHO:n päätös T:3878, A:31.10.1989
KHO:n päätös T:3878, A:31.10.1989: Ei valituslupaa
AI generated
admin_1990_water-superior__148
Administrative court dismissed appeal against order to remove pier violating water law construction rules.
kko-precedent_2015_8
Supreme Court dismisses appeal; seepage does not significantly hinder residential use as building site per planning scheme.
kko-precedent_1990_155
HD:1990:155
kko-precedent_2017_53
Supreme Court dismisses tidal marsh acquisition claim due to minor harm compared to natural landscape preservation goals.
kho-other_2016_2010
Supreme Administrative Court dismissed appeal against water authority's rejection of flood damage compensation claim. Damages not covered by Water Act as caused by natural events, not regulation violations.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

A:n toimeksiannosta oli v. 1980 läjitetty veneväylän ruoppausmassoja

A:n kiinteistön edustalle avoveteen jakokunnan vesialueelle.

Toimenpiteestä ei ollut aiheutunut haittaa tai

vahingollista muutosta vesistössä. Koska A:lla siten oli ollut

vesilain 1 luvun 30 §:n 2 momentin ja 4 luvun 6 §:n mukaan

suorittamaansa toimenpiteeseen oikeus, ei jakokunnan vaatimalle

virka-avulle ollut edellytyksiä.

A oli läjittänyt karkeasta maa-aineesta kulkureitin vesijättöalueelle,

jolle oli aiemmin läjitetty sopimuksen perusteella

ruoppausmassoja. B oli v. 1986 ruopannut kiinteistönsä edustalla

olevalle jakokunnan omistamalle vesijättömaalle muutaman

m:n levyisen, 7-8 m:n pituisen uoman vesirajaan asti. Uoma oli

täytetty kivellä ja maa-aineksella, ja ruoppausmassat oli läjitetty

näin muodostuneen penkereen sivuille. Penkereen päähän

B oli rakentanut n. 20 m:n pituisen kevytrakenteisen puulaiturin.

Saatu selvitys ei osoittanut, että ruoppaus ja pengerrys

olisi tapahtunut vesialueella ja että vesijättö olisi seuraus

B:n toimenpiteistä. VYO lausui, että vesilain 1 luvun 28 §:n

mukaan rannan omistajalla on oikeus rakentaa rantaansa toisen

vesialueelle ulottuva laituri, mikäli se voi tapahtua tuottamatta

vesialueen omistajalle vahinkoa tai huomattavaa haittaa

ja aiheuttamatta vesistössä vesilain 1 luvun 12-15 §:ssä tarkoitettua

muutosta tai seurausta. A:n ja B:n tilojen kohdalla

oleva jakokunnalle kuuluva vesijättö oli vähämerkityksinen

eikä sen käyttö aiheuttanut vesijätön omistajalle sanottvaa

haittaa tai vahinkoa. Tämän vuoksi vesijätön ei voitu katsoa

katkaisseen vesialueen ja tilojen välistä yhteyttä. Vesijätölle

rantaan pääsyä varten tehtyjä, laiturin osaltaan korvaavia

pengertä ja kulkureittiä voitiin pitää laituriin rinnastettavina

rakennelmina. Niiden ja puulaiturin rakentamisesta ei

ollut aiheutunut vesistössä haitallisia seurauksia. Kun A:lla

ja B:llä oli vesilain 1 luvun 28 §:n nojalla siten ollut oikeus

ko. rannalla tapahtuneiden toimenpiteiden suorittamiseen,

virka-avun edellytyksiä ei näiltäkään osin ollut.

Jakokunnan virka-apuvaatimus hylättiin kaikilta osin.

VesiL 1 luku 28 §

VesiL 1 luku 30 § 2 mom (19.5.1961/264)

VesiL 4 luku 6 § (19.5.1961/264)

VesiL 21 luku 3 §

Vihervuori: Rantaviiva oikeudellisena ongelmana, LM 1983,

s. 332

Hollo: Erityinen kiinteistöoikeus (1984) s. 72-73

KHO:n päätös T:3878, A:31.10.1989: Ei valituslupaa