Administrative court upheld criminal fines for water pollution violations by company and board members.
Legislator summary
AI generatedThe administrative court upheld criminal fines against a company and its board members for exceeding water discharge permits between 1982 and 1986. The prosecution argued that the general manager and board members demonstrated intentional negligence and gross dereliction of duty by failing to prevent violations. Consequently, the court rejected the lower authority's decision to exempt them from punishment, ruling that the violations were not minor and required criminal sanctions for the public good.
Legislator headnote
AI generatedVesiL 13 luku 2 § 1 mom; VesiL 13 luku 11 §: Violations of water protection regulations by operating a facility contrary to permit conditions constitute a punishable offense regardless of whether actual pollution occurred, and board members are liable for gross negligence in preventing such breaches.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Yhtiön kalankasvatuslaitoksella oli jatkuvasti vuosina 1982-
1986 kasvatettu kalaa yli lupapäätöksessä sallitun määrän ja
luvan ylittävästä toiminnasta syntyneet jätevedet oli laitoksen
muiden jätevesien ohella johdettu vesistöön.
Hallituksen puheenjohtajan ja valtuuksiltaan hyvin itsenäisesti
toimineen toimitusjohtajan katsottiin vastanneen luvan
ylittävästä toiminnasta ja siten syyllistyneen tahalliseen vesilain
säännösten rikkomiseen, mistä jatketusta rikoksesta
heidät tuomittiin sakkorangaistukseen.
Hallituksen jäsenet, jotka hallituksessa oloaikanaan olivat
tulleet tietoisiksi luvan ylittävästä toiminnasta eivätkä olleet
ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin ylitysten ehkäisemiseksi,
olivat menettelyllään osoittaneet ilmeistä välinpitämättömyyttä
lupaehtojen noudattamista kohtaan. Lupaehtojen
rikkomisen alkaminen jo ennen heidän hallitukseen tuloaan ei
poistanut tätä arviointia. Mainittujen seikkojen vuoksi rikkomuksia
ei voitu pitää vähäpätöisinä. Kun yleinen etu vaati
rangaistukseen tuomitsemista, VEO:n päätöstä, jolla heidät oli
jätetty rangaistukseen tuomitsematta, muutettiin ja heidät
tuomittiin sakkorangaistukseen jatketusta tuottamuksellisesta
vesilain säännösten rikkomisesta.
VesiL 13 luku 2 § 1 mom
VesiL 13 luku 11 §
RL 7 luku 2 §
VYO:n päätös T:50/1988, A:15.6.1988
VYO:n päätös T:128/1987, A:8.7.1988
Vikatmaa: Vesien saastuminen rikosoikeudellisena ongelmana
(1973) s.69-76
KKO:n päätös T:3184, A:12.11.1990: Sitä, joka panee toimeen
vesilaissa tarkoitetun yrityksen toisella tavalla kuin annetussa
lupapäätöksessä on määrätty, rangaistaan vesilain 13
luvun 2 §:n 1 momentin mukaan siitä riippumatta aiheutuuko
toiminnasta vesistön tai veden pilaantumista taikka muunlainen
vahingollinen muutos vesioloissa. VYO:n päätöstä ei muutettu
muutoin kuin vahingonkorvauksen osalta.