Administrative court dismissed social assistance claim because continuous hospitalization prevented changing fee basis mid-treatment.
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court dismissed the applicant's claim for social assistance to cover hospital care fees. The applicant argued that a change in fee basis from long-term to short-term care mid-treatment was invalid, as his income was insufficient for the new rate. The court ruled that continuous treatment in the same facility precluded changing the fee basis, thereby denying the financial support requested.
Legislator headnote
AI generatedSosiaalihuoltolaki 30 §; Mielisairaslaki 18 § 3 mom; 4 mom; 5 mom; A mielisairaanhoidosta perittävistä maksuista 2 a §; L kunnallisista yleissairaaloista 24 §: If hospital treatment continues without interruption in the same facility, the fee basis for long-term care cannot be changed mid-treatment, and social assistance based on the new short-term fee basis is not granted.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Oikeuskysymyksenä asiassa oli, onko pysyvässä laitoshoidossa
olevalla henkilöllä oikeus saada toimeentulotukea sairaalan
hoitomaksuihin tapauksessa, jossa hoitomaksuperustetta on
muutettu kesken yhtäjaksoisen hoidon siten, että potilaalta
on alettu periä lyhytaikaisessa hoidossa olevan hoitopäivämaksua
aikaisemmin maksukyvyn mukaan määrätyn pitkäaikaispotilaan
hoitomaksun sijasta.
X oli ollut hoidettavana mielisairaalassa useita kertoja vuodesta
1962 alkaen ja nyt tällä hoitokerralla yhtäjaksoisesti
14.8.1980 lukien. Hänen hoidostaan oli peritty vuoden 1985
loppuun saakka maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu, ja se oli
ollut vuonna 1985 545 mk/kk. Sairaala oli kuitenkin purkanut
pysyväishoitopäätöksen 1.1.1986 alkaen, ja X:n oli katsottu
tuosta lähtien olleen sairaalassa kuntouttavassa hoidossa.
Näin ollen potilaalta oli alettu periä lyhytaikaisen kuntouttavan
hoidon mukaista 47 markan suuruista hoitopäivämaksua
1.1.1986 lukien. X:n ainoana tulona oli kansaneläke 893 mk/kk
joten se ei riittänyt 47 markan suuruisen hoitopäivämaksun
mukaisen 1.410 - 1.457 markan kuukausimaksun suorittamiseen.
X haki eläkkeen ja hoitomaksun erotukseen toimeentulotukea.
Sosiaalilautakunnan viranhaltija hylkäsi toimeentulotukihakemuksen,
koska hakija oli vuodesta 1962 lähtien ollut sairaalahoidossa,
joten hän oli pitkäaikaispotilas ja kykeni itse
maksamaan pitkäaikaishoidon mukaiset hoitomaksut omista eläketuloistaan.
Sosiaalilautakunta hyläten oikaisuvaatimuksen
pysytti viranhaltijan päätöksen samoilla perusteilla.
Lääninoikeus katsoi, että hoidon näin jatkuessa keskeytyksettä
samassa sairaalassa, ei pitkäaikaispotilaan hoidon maksuperustetta
voitu kesken hoitojakson muuttaa. Siten X:n hoitomaksuun
oli myös 1.1.1986 lukien siihen saakka kun hoito jatkuisi
ao. sairaalassa keskeytyksettä, sovellettava X:n maksukyvyn
mukaista hoitomaksuperustetta, eikä hänen laitoshoitoansa
varten kyseisessä sairaalassa näin ollen voitu myöntää
toimeentulotukea 1.1.1986 lukien. Siten lääninoikeus hylkäsi
valituksen toimeentulotuen myöntämisestä X:n hoitomaksuihin.
SosiaalihuoltoL 30 §
Mielisairaslaki 18 § 3 mom
Mielisairaslaki 18 § 4 mom
Mielisairaslaki 18 § 5 mom
A mielisairaanhoidosta perittävistä maksuista 2 a §
L kunnallisista yleissairaaloista 24 §