Administrative court dismissed appeal against union council's refusal to fund home care for ventilator patient.
Legislator summary
AI generatedThe administrative court dismissed the appeal against the union council's decision to deny funding for home care for a ventilator patient. Although the central hospital's chief physician deemed the patient medically fit for home care, the union council refused to allocate the necessary budget. The court ruled that the council retained discretionary authority over budget allocation and was not legally obligated to approve the specific funds requested.
Legislator headnote
AI generatedHengityshalvauspotilaiden hoitokustannuksista annetun lain 1 §:n 3 momentti; The union council is not legally bound to approve specific budget increases for home care even if a physician deems the transfer medically feasible, as it retains discretionary power over resource allocation.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Hengityshalvauspotilaiden hoitokustannuksista annetun lain
1 §:n 3 momentin mukaan hengityshalvauspotilas voidaan sairaalan
ylilääkärin tai vastaavan lääkärin harkinnan mukaan
sairaalan kirjoista poistamatta siirtää kotihoitoon, joka
hänelle sairaalan toimesta maksuttomana järjestetään.
Oikeuskysymyksenä asiassa oli, oliko kuntainliiton liittovaltuusto
velvollinen myöntämään määrärahan hengityshalvauspotilaan
kotihoidon järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin,
kun kuntainliiton keskussairaalan johtava ylilääkäri oli katsonut
potilaan siirtämisen kotihoitoon lääketieteellisesti
mahdolliseksi.
Kuntainliiton keskussairaalan johtavan ylilääkärin katsottua,
että keskussairaalassa hengityshalvauspotilaana hoidettavana
oleva A voitiin siirtää mainitussa lainkohdassa tarkoitettuun
kotihoitoon liittohallitus on esittänyt liittovaltuustolle,
että se myöntäisi A:n kotihoidon järjestämisestä aiheutuvien
kustannusten johdosta ylitysoikeuden kahden määrärahan osalta.
Liittovaltuusto ei myöntänyt esitettyä ylitysoikeutta.
A:n valitettua liittovaltuuston päätöksestä lääninoikeus katsoi,
että liittovaltuusto oli siitä huolimatta, että kuntainliiton
keskussairaalan johtava ylilääkäri oli katsonut A:n
siirtämisen puheena olevaan kotihoitoon lääketieteellisesti
mahdolliseksi, voinut harkintansa mukaan päättää niiden varojen
myöntämisestä, jotka tarvittiin tuon sairaalahoidon kanssa
vaihtoehtoiseksi tarkoitetun hoidon järjestämiseen. Koska
liittovaltuusto ei siten ollut ollut velvollinen myöntämään
esitettyä määrärahojen ylitysoikeutta, liittovaltuuston päätös
ei ollut lainvastainen eikä loukannut A:n oikeutta.
KunL 139 §
KunL 140 §
KHO:n päätös T:300, A:25.1.1988: Koska sillä, ettei liittovaltuusto
ollut hyväksynyt määrärahojen ylitysoikeutta,
ei ollut ratkaistu kysymystä A:n oikeudesta saada puheena
oleva hoito maksuttomana, liittovaltuuston päätös ei loukannut
A:n oikeutta eikä ollut lainvastainen. Sen vuoksi
KHO pysytti lääninoikeuden päätöksen lopputuloksen, jolla
oli hylätty A:n valitus liittovaltuuston edellä mainitusta
päätöksestä. Ks. FKHO